Sitoutuminen Jumalan Sanan mukaiseen elämään

Seurakuntaan, Jumalan kansaan, liitytään kasteen kautta. Kaste merkitsee vanhan, lihallisen ihmisen kuolemaa. Pyhä Henki alkaa muokata kastettua niin, että uusi Jumalan luomus tulee yhä enemmän näkyviin. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti vaan siihen täytyy itse suostua. Kaste velvoittaa parannuksen tekemiseen.

Room. 6:4: Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.

Ihminen, joka ei ole uudestisyntynyt, elää luonnostaan lihan mukaista elämää noudattaen omia mielitekojaan:

Ef. 2:1-3: Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niin kuin muutkin.

Ef. 4:17-24: Älkää enää vaeltako, niin kuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa… teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.

Uudessa testamentissa on useita ”syntilistoja”, jotka kertovat lihan teoista, joista alkuseurakunnan kastettavat irtisanoutuivat ennen kastettaan liittyessään seurakuntaan.

Gal. 5:19-21: Lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys [kr. ekhthrai = vihat, vihoittelut], riita [kr. ereis = riidat], kateellisuus [kr. dzeeloi = intoilut, kiivailut, kiihkomielisyydet], vihat [kr. thymoi = raivot, kiukut, raivokohtaukset], juonet [kr. eritheiai = oman edun tavoittelu, itsekkyys, juonittelu], eriseurat [kr. dikhostasiai = erimielisyydet, eripuraisuudet, kahteen osaan asettamiset], lahkot [kr. haireseis = oppisuunnat, puolueet], kateus, juomingit, mässäykset [kr. koomoi = mässäilyjuhlat, syömingit].

Room. 1:29-30: He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä; ovat korvaan kuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia.

1 Kor. 6:9-10: Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat [kr. malakos = pehmeä, hieno, pehmeä, hienoihin vaatteisiin pukeutuva - ”naismainen”, passiivinen osapuoli homoseksuaalisuhteessa, poika, jota käytetään hyväksi] eikä miehimykset [kr. arsenokoitees = miesten kanssa makaaja, homoseksuaalisuhteen aktiivinen, ”miehinen” osapuoli], eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa.

2 Kor. 12:20: Minä pelkään, että teidän keskuudessanne ehkä on riitaa [kr. eris = riidanhalua], kateutta, vihaa, juonia, panetteluja [kr. katalalia = pahan puhuminen], juoruja [kr. psithyrismoi = kuiskutteluja], pöyhkeilyä [kr. fysiooseis = rehentelyjä], epäjärjestyksiä [kr. akatastasiai = kurittomuutta, kapinallisuutta].

Sellaisessa seurakunnassa, jossa ihmiset edelleen elävät oman lihallisen mielensä mukaan, itsekkyys on silmiinpistävää. On eri asia langeta lihan houkutukseen kuin elää päivästä päivään vanhan mielensä ohjaamana parannusta tekemättä.

Edellä tarkastelemiemme raamatunkohtien valossa lihallisuus ilmenee ihmisissä mitä moninaisimmin tavoin saaden aikaan:

  • vihaa, vihoittelua, vihamielisyyttä, riitaa, riidanhalua
  • väkivaltaisuutta, raakuutta, murhaa
  • kateellisuutta kiivautta, kiivastusta, kiihkoilua, kiihkomielisyyttä, raivoa, raivokohtauksia, kiukkua
  • erimielisyyttä, eripuraisuutta, epäsopuisuutta, eriseuroja, kahteen osaan jakamista, lahkoja, oppisuuntia, puolueita
  • pahan puhumista, panettelua, pahanilkisyyttä, juoruja, kuiskutteluja, herjausta, häpeällistä puhetta
  • epäjärjestystä, kurittomuutta, kapinallisuutta, vanhemmille ja auktoriteeteille tottelemattomuutta
  • häijyyttä, pahuutta, vääryyttä, kiittämättömyyttä
  • juonia, juonittelua, petosta, petollisuutta
  • oman edun tavoittelua, itsekkyyttä
  • ylpeyttä, kerskailua, pöyhkeilyä, rehentelyä
  • haureutta, aviorikoksia, irstautta, homoseksuaalisuuden harjoittamista
  • epäjumalanpalvontaa: ahneutta, mammonan palvontaa, noituutta
  • juopottelua, mässäilyä

 

Uskovan tulee kammota näitä lihan ilmenemismuotoja eikä yhtään helliä tai hyväksyä niitä elämässään.

Samoin hänen tulee elää Jumalan kymmenen käskyn ohjaamana rakastaen Jumalaa, turvautuen häneen ja mielellänsä eläen hänen ohjauksensa mukaan.

 

Jumalan kymmenen käskyä (2 Moos. 20: 2-17)

RAKASTA HERRAA, SINUN JUMALAASI, YLI KAIKEN

1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia.

2. Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu.

3. Muista pyhittää lepopäivä.

RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI NIIN KUIN ITSEÄSI

4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.

5. Älä tapa.

6. Älä tee huorin.

7. Älä varasta.

8. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

9. Älä himoitse lähimmäisesi huonetta.

10. Älä himoitse lähimmäisesi aviopuolisoa, palvelijoita, karjaa äläkä mitään, mikä on hänen omaansa.

Nykyään monet asiat, joita Jumala ei hyväksy, ovat sallittuja ja yleisesti hyväksyttyjä. Esimerkiksi avosuhteet samoin kuin esiaviollinen ja avioliiton ulkopuolinen seksi sekä homoseksuaalinen elämäntapa ovat Raamatun mukaan väärin, eikä uudelleen avioituminenkaan useimmissa tapauksissa ole oikea, Jumalan mielen mukainen ratkaisu. Hänen alkuperäinen suunnitelmansa miehen ja naisen väliselle suhteelle on avioliitto, julkinen ja elinikäinen liitto. Kenenkään ei tarvitse jäädä väärän seksuaalisen elämäntavan vangiksi: siitä voi vapautua pyytämällä Jumalalta anteeksi ja saamalla Jumalan armo voimaksi elää uutta elämää. Seurakunta haluaa auttaa tässä prosessissa.

Jokainen Uuden toivon seurakuntien jäsen on velvollinen Jumalan edessä tekemään parannuksen vääristä asioista elämässään. Tähän elämänmuutokseen saa voiman Pyhältä Hengeltä.


Katso myös: